Työkuormituksen hallinta
Työkuormitusta syntyy kun ihminen käyttää fyysisiä, psyykkisiä, sosiaalisia ja kognitiivisia ominaisuuksiaan työssä. Kuormitustekijät voivat liittyä työhön työyhteisöön, organisaation toiminta-tapoihin tai työympäristöön.
Kuormitus on myönteistä, kun se on sopivaa työntekijän voimavaroihin nähden ja haitallista silloin, kun se on liiallistatai liian vähäistä. Haitallinen työkuormitus aiheuttaa kuormittuneisuutta. Vaikutukset ilmenevät kehon ja tunne-elämän reaktioina sekä havaitsemisen ja toiminnan muutoksina. Kokonaiskuormitus koostuu työn ja vapaa-ajan yhteisvaikutuksesta. Oleellista kuormittumisen hallinnassa on palautuminen.
Osion alasivut
Fyysinen kuormitus
Työn fyysisiä kuormitustekijöitä ovat työasennot, työliikkeet, liikkuminen ja fyysisen voiman käyttö. Liiallinen fyysinen kuormitus on yhteydessä tuki- ja liikuntaelinoireisiin. Työn tulisi kuormittaa sopivasti henkilön terveys ja toimintakyky huomioon ottaen.
Psykososiaalinen kuormitus
Työn psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan työtehtävän, työn mitoituksen ja suunnittelun, työjärjestelyjen, johtamisen, työyhteisön ja vuorovaikutuksen sekä työympäristön ja organisaation ominaisuuksia tai piirteitä, jotka vaikuttavat ihmiseen. Ne ovat asioita, jotka kuormittavat huolimatta siitä, kuka on tekijänä. Kuormitustekijöitä ilmenee kaikilla työpaikoilla toimialasta ja työpaikan koosta riippumatta.
Kognitiivinen kuormitus
Kognitiivinen toimintakyky on tiedonkäsittelyn eri osa-alueiden yhteistoimintaa, joka mahdollistaa ihmisen suoriutumisen arjessa ja sen vaatimuksissa.
Toiminnot ovat tiedon vastaanottoon, käsittelyyn, säilyttämiseen ja käyttöön liittyviä psyykkisiä toimintoja.
Eettinen ja emotionaalinen kuormitus
Eettinen kuormitus tarkoittaa stressin ja kuormittuneisuuden kokemuksia, jotka aiheutuvat eettisistä haasteista. Eettistä kuormitusta syntyy kun henkilökohtaiset arvot ovat ristiriidassa toimintaympäristön kanssa.
Emotionaalinen (affektiivinen) kuormitus syntyy tyypillisesti erilaisista psykologisen ja sosiaalisen uhan kokemuksista kuten epäluottamuksesta, epäoikeudenmukaisuudesta, joukon ulkopuolelle ja huomiotta jäämisestä, arvostuksen puutteesta tai psykologisesta turvattomuudesta.