Usein kysytyt kysymykset työsuojeluvaaleista

Vaalitoimikunnan jäsenten tehtävänä on huolehtia vaalien käytännön järjestelyistä, valvoa vaalia, laskea tulokset ja ilmoittaa vaalin tulos. Vaaleissa ehdokkaaksi asettuvan on suositeltavaa jättäytyä pois vaalitoimikunnasta jääviysongelman takia.

Edustajien toimikausi määritellään kalenterivuosina lukuun ottamatta työnantajan nimeämää työsuojelupäällikköä. Vaalissa valittujen edustajien toimikausi on kaksi seuraavaa kalenterivuotta, ellei alakohtaisessa sopimuksessa taikka paikallisesti työpaikan työsuojelutoimikunnassa tai sitä vastaavassa yhteistoimintamenettelyssä perustellusta syystä sovita pidemmästä toimikaudesta. Lain nojalla paikallisesti voidaan kuitenkin sopia enintään neljän kalenterivuoden pituisesta toimikaudesta. Toimikauden pituuden tulee olla tiedossa ennen vaalia.

Toimikauden pituus tulee olla tiedossa ennen ehdokasasettelua. Lyhyemmän kauden etuna on, että valittavien henkilöiden kannatus punnitaan useammin ja henkilön on helpompi sitoutua tehtävään. Pidemmän toimikauden etuna on työsuojelutehtävissä toimivien henkilöiden asiantuntijuuden vahvistuminen sekä yhteistoiminnan kehittymisen näkökulma.

Henkilöstön jakautuminen työntekijöihin ja toimihenkilöihin vaihtelee aloittain. Joillakin aloilla on vain työntekijöitä, toisilla kaikki ovat toimihenkilöitä tai sitten sekä että. Toimihenkilö voi tarkoittaa myös esimiesasemassa olevaa henkilöä.

Joillekin toimialoille on tehty erillinen työsuojelun yhteistoimintasopimus, joissa on voitu sopia esimiesten oikeudesta valita oma työsuojeluvaltuutettunsa. Kaikilla toimialoilla ei tällaista sopimusta kuitenkaan ole.

Siitä, kuinka monelle ryhmälle valitaan edustajat, on sovittava vaalien valmistelun yhteydessä ottaen huomioon lain ja mahdollisen sovellettavan työehtosopimuksen periaatteet.

Kun vaalipäivästä on sovittu, vaalin ajankohdasta ja paikasta on ilmoitettava työpaikalla nähtäväksi asetettavalla ilmoituksella tai muulla kaikille työpaikan vaaleissa äänioikeutetuille toimitettavalla tiedonannolla vähintään 14 vuorokautta ennen vaaliajankohtaa. Posti- tai sähköisessä vaalitavassa tämä tarkoittaa osoitteiden tai sähköpostien antamista vaalitoimikunnan käyttöön. Jos työntekijäasemassa ja toimihenkilöasemassa olevat työntekijät ovat ilmoittaneet omien edustajiensa valinnasta, äänestys on pyrittävä toimittamaan samanaikaisesti. Vaalissa ei saa käyttää loukkaavia tai halventavia tunnuksia.

Osalla työpaikoista vaalien järjestäminen on vakiintunutta ja työntekijät ovat yleensä tietoisia työsuojeluvaltuutetun valinnan velvoitteesta. Etenkin järjestäytymättömillä työpaikoilla saattaa olla epätietoisuutta työsuojelun yhteistoimintaan liittyen. Tällöin työnantajan tulee tiedottaa työsuojeluvaltuutetun valinnasta.

Kyllä ovat.

Pääsääntöisesti järjestetään erilliset vaalit työsuojeluvaltuutetun tehtävään ja varavaltuutettujen tehtävään. Pienillä työpaikoilla on mahdollista toteuttaa yksi vaali, jolloin eniten ääniä saanut valitaan työsuojeluvaltuutetuksi, toiseksi eniten ääniä saanut 1. varavaltuutetuksi ja kolmanneksi eniten ääniä saanut 2. varavaltuutetuksi. Tällöin ehdokkaat ovat ehdolla sekä valtuutetun että varavaltuutetun tehtävään. Vaalitoimikunnassa tulee sopia ennen ehdokasasettelua vaalimenettelystä.

Vaali käynnistyy ehdokasasettelulla vähintään 14 vuorokautta ennen vaaliajankohtaa. Ehdokkaat ilmoitetaan vaalitoimikunnalle sovittuun määräaikaan mennessä, viimeistään seitsemän päivää ennen vaaliajankohtaa.

Kun henkilö ilmoittautuu ehdokkaaksi, hänen on mainittava, onko ehdolla työsuojeluvaltuutetuksi, varavaltuutetuksi, työsuojeluasiamieheksi vai työsuojelutoimikunnan jäseneksi.

Ehdokasasettelun päätteeksi vaalitoimikunnan tulee varmistaa kaikkien ehdokkaiden suostumus tehtävään kirjallisesti. Vaalitoimikunta vahvistaa määräaikaan mennessä ilmoitetut ehdokkaat. Mikäli ehdokkaita ei ole jokaiseen tehtävään ehdokasasettelun päättyessä, voidaan näiden tehtävien osalta, joihin ehdokkaita ei ole ilmoittautunut, ehdokasasettelun jatkamisesta sopia. Jos johonkin tehtävään ei ole yhtään ehdokasta, on ehdokasasettelu uusittava.

Ehdokasasettelussa määritellään tarvittaessa myös ne henkilöt, jotka eivät voi asettua ehdolle työsuojeluvaalissa, kuten esimerkiksi työsuojelupäällikkö ja johtoryhmä, jotka ovat ensisijaisesti työantajan edustajia työsuojelun yhteistoiminnassa.

Jos yhteisen äänestysajan ja -paikan järjestäminen on hankalaa, voidaan sopia postiäänestyksestä. Postiäänestyksessä tulee varmistaa äänestäjän äänioikeuden toteaminen ja vaalisalaisuuden säilyminen. Postiäänestys järjestetään käyttämällä kahta kirjekuorta. Täytetty äänestyslippu suljetaan ensimmäiseen kirjekuoreen ja tämä sekä ilmoitus äänestäjän nimestä suljetaan ulompaan kuoreen. Tämä kirjekuori toimitetaan vaalitoimikunnalle postitse tai muulla luotettavalla tavalla. Postiäänestyksen on päätyttävä niin ajoissa, että äänioikeuden jo käyttäneet voidaan merkitä vaaliluetteloon ennen vaalin toimittamisen aloittamista varsinaisella äänestyspaikalla.

Mikäli postiäänestystä käytetään täydentämään uurnavaalia, on näillä tavoilla toteutetun äänestyksen päätyttävä riittävän ajoissa siten, että äänioikeuden jo käyttäneet voidaan merkitä vaaliluetteloon ennen uurnavaalin aloittamista.

Myöskään postiäänestyksen yhteydessä ei vaalimainontaa saa toteuttaa. Postiäänestämisestä sovittaessa, sovitaan myös siitä aiheutuneista kuluista.

Äänestys voidaan toteuttaa myös sähköisellä järjestelmällä. Sähköinen vaali edellyttää, että vaalitoimikunta saa työnantajalta käyttöönsä kaikkien äänioikeutettujen työntekijöiden sähköpostiosoitteet tai työpaikalla on käytössä yhteinen ryhmäpostilista tai muu järjestelmä, joka tavoittaa kaikki äänioikeutetut työntekijät. Sähköinen äänestys on toteutettava siten, että vaalisalaisuus ja äänioikeuttaan käyttäneiden merkintävaatimus täyttyy.

Mikäli sähköistä äänestystä käytetään täydentämään uurnavaalia, on näillä tavoilla toteutetun äänestyksen päätyttävä riittävän ajoissa siten, että äänioikeuden jo käyttäneet voidaan merkitä vaaliluetteloon ennen uurnavaalin aloittamista.

Myöskään sähköisen äänestyksen yhteydessä ei vaalimainontaa saa toteuttaa. Sähköisestä äänestyksestä sovittaessa, sovitaan myös siitä aiheutuneista kuluista.

Mikäli suostumuksensa antaneita ehdokkaita on asetettu vain yksi kuhunkin tehtävään ja varavaltuutettujen järjestys sovitaan, voidaan toteuttaa ns. sopuvaali. Valinta voidaan suorittaa myös esimerkiksi vaalikokouksessa, jos äänioikeutetut ovat yksimielisiä menettelytavoista ja valittavista henkilöistä.

Jos johonkin tehtävään on ehdokkaita enemmän kuin valittavia henkilöitä, ei sopuvaalia voida järjestää. Vaalikokouksesta on ilmoitettava henkilöstölle 14 vuorokautta ennen kokousta. Vaalitoimikunta vahvistaa valinnan. Sopuvaalilla tehdystä valinnasta on tehtävä pöytäkirja, joka asetetaan nähtäväksi henkilöstölle ja siitä toimitetaan jäljennös työnantajalle.

Jos henkilöstöllä ei ole mahdollisuutta osallistua vaalikokoukseen, valittujen nimet on ilmoitettava esimerkiksi panemalla ne nähtäväksi ilmoitustaululle. Jos sovittavaan määräaikaan mennessä ei ole tullut valituksia, valinnat ovat päteviä.

Äänioikeutettuja ovat vaalipäivänä yhteistoimintatyöpaikan työntekijät ja toimihenkilöt pois lukien työsuojelupäällikkö ja johtoryhmän jäsenet, jotka toimivat työnantajan edustajina työsuojelun yhteistoiminnassa. Jos toimihenkilöt valitsevat oman työsuojeluvaltuutetun, he ovat vaalikelpoisia ja äänioikeutettuja vain toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutetun vaalissa. Vastaavasti työntekijät ovat vaalikelpoisia ainoastaan oman valtuutetun valinnassa. Jos toimihenkilöt eivät valitse omaa valtuutettua, he äänestävät työsuojeluvaltuutetun vaalissa.

Valtakirjalla ei voi äänestää.

Valinta suoritetaan arpomalla.

Vaalisalaisuudella tarkoitetaan sitä, ettei kenelläkään ole pääsyä tietoon siitä, kuka on äänestänyt ketäkin ehdokasta. Äänestyspaikalla on pidettävä kirjaa äänestäjistä ja varmistettava ettei useampaan kertaan äänestäminen ole mahdollista.

Vaaleissa saa äänestää myös muita kuin ehdolla olevia. Työsuojeluvaltuutetuksi, varavaltuutetuksi tai työsuojelutoimikunnan jäseneksi ei voida valita ketään vastoin tahtoaan. Jos valittu kieltäytyy, valitaan vaalissa hänen jälkeensä suurimman äänimäärän saanut.

Työsuojeluvaltuutetuksi valitaan työsuojeluvaltuutetun vaalissa eniten ääniä saanut, varavaltuutetuiksi tulevat varavaltuutetun vaalissa kaksi eniten ääniä saanutta. Vaalitoimikunnassa voidaan myös sopia, että vaaleissa eniten ääniä saanut tulee valituksi varsinaiseksi työsuojeluvaltuutetuksi, toiseksi eniten ääniä saanut ensimmäiseksi varavaltuutetuksi ja kolmanneksi eniten ääniä saanut toiseksi varavaltuutetuksi.

Jos työsuojeluvaltuutetun työsuhde päättyy tai hän eroaa työsuojeluvaltuutetun tehtävästä kesken toimikauden, hänen sijaansa tulee varavaltuutettu jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Jos työsuojeluvaltuutetun tehtävää ei saada täytettyä kyseiseksi toimikaudeksi valituilla varavaltuutetuilla, on järjestettävä täydennysvaali. Mikäli työpaikan ainoa varavaltuutettu siirtyy työsuojeluvaltuutetuksi, tulisi järjestää varavaltuutetun täydennysvaali samoja sääntöjä noudattaen.

Mikäli työsuojelutoimikunnassa henkilövaihdosten vuoksi tulee vajausta henkilöstön edustajien lukumäärässä voi täydennysvaali olla perusteltu. Vaalikauden lähestyessä loppuaan, voidaan täydennysvaalin sijaan aikaistaa varsinaisen vaalin ajankohtaa.

Työnantajan valtuuttama henkilö, käytännössä useimmiten työsuojelupäällikkö. Ilmoitus on tehtävä aina vaalien jälkeen, vaikka samat henkilöt jatkaisivat tehtävissä.

Vaalitoimikunnassa sovitaan, miten toimitaan. Tilanteen mukaan, voi olla perusteltua järjestää uudet vaalit. Neuvoa voi kysyä Työturvallisuuskeskuksesta, omasta ammattiliitosta tai työsuojeluviranomaiselta.

Jos asiaa ei pystytä ratkaisemaan yhteistoiminnassa työpaikalla esim. järjestämällä uusintavaalit, ilmoituksen voi tehdä työsuojeluviranomaiselle.

Ei, kyse on henkilöstön edustajien, työsuojeluvaltuutetun ja –varavaltuutettujen, ja joissakin tapauksissa työsuojelutoimikunnan lisäjäsenten ja työsuojeluasiamiesten vaaleista. Työnantaja nimeää työsuojelupäällikön.

Ei voi.