Työpaikkaselvitys
Työterveyshuollon sisältö ja toiminnan suunnittelu perustuvat työpaikkaselvitykseen. Siinä arvioidaan työstä, työympäristöstä ja työyhteisöstä aiheutuvien terveysvaarojen ja haittojen sekä kuormitustekijöiden ja voimavarojen merkitystä työntekijöiden terveydelle ja työkyvylle. Samalla arvioidaan myös työpaikan ensiapuvalmiuden tarve.
Työpaikkaselvityksissä hyödynnetään olemassa olevia selvityksiä ja tutkimuksia, esimerkiksi työnantajan omaa vaarojen arviointia, mittauksia tai tarkastuksia.
Työpaikkaselvitykset jaetaan laajuuden ja tarkkuuden mukaan perusselvitykseen ja suunnattuun selvitykseen. Perusselvitys koostuu esiselvityksestä ja työpaikalla käynneistä.
Jotta työterveyshuollon sisältö vastaisi työpaikan tarvetta, selvitetään
- työn fysikaaliset, kemialliset ja biologiset altisteet, esimerkiksi esiintyykö työssä melua, pölyä, käytetäänkö kemikaaleja, sekä mitä suojaimia tarvitaan
- työn fyysinen ja psykososiaalinen kuormittavuus, kuten työasennot, nostotilanteet, kiiretilanteet ja väkivallan uhka
- työntekijöin terveydentila sekä työ- ja toimintakyky
- työntekijän yksilöllisistä ominaisuuksista aiheutuva sairastumisen vaara
- työstä johtuva ammattitaudin, tapaturman sekä väkivallan vaara ja uhka
- työperäiset ja muut työhön liittyvät sairaudet
- työaikajärjestelyt
- työolosuhteiden ja henkilöstön muutostilanteet
- henkilöstörakenne ja henkilöstön tila
- työ- ja palvelussuhdemuotoihin liittyvät terveydelliset vaarat ja haitat
- työpaikan mahdollisuudet työkykyyn perustuviin yksilöllisiin työjärjestelyihin
- edellä mainittujen ja mahdollisten muiden tekijöiden yhteisvaikutukset.
Työpaikkaselvitys tehdään aina työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyönä. Osallistujina työpaikalta voivat olla työsuojelupäällikkö ja -valtuutetut, esihenkilöt ja työntekijät.
Työterveyshenkilöstö arvioi työolojen merkityksen terveydelle ja työkyvylle työpaikkakäynnillä kerättävien tietojen, havaintojen, keskustelujen ja tarvittaessa mittausten perusteella. Lisäksi haastatteluilla tai kyselyillä voidaan selvittää työilmapiiriä ja kuormitustekijöitä.
Perusselvitys tehdään työterveyshuoltoa aloitettaessa ja se tarkistetaan
- työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa päivitettäessä
- työpaikan työolosuhteiden muuttuessa olennaisesti tai
- työterveyshuoltoon kertyneen tiedon perusteella
- päivitetään kuitenkin 3–5 vuoden välein.
Työnantaja ja työsuojelun edustaja saavat työpaikkaselvityksestä raportin, joka sisältää yhteenvedon työn vaaroista ja terveysriskeistä sekä toimenpide-ehdotuksia.
Raportissa on myös työpaikan altisteisiin perustuva yhteenveto tarvittavista lakisääteisistä terveystarkastuksista. Raportti käsitellään työpaikalla yhdessä työntekijöiden kanssa. Työterveyshuollon on hyvä osallistua raportin käsittelyyn. Työpaikkaselvitys pidetään työpaikan henkilöstön nähtävänä.
Suunnatut työpaikkaselvitykset
Työpaikalle tehdään tarvittaessa myös suunnattuja työpaikkaselvityksiä. Niissä tarkastellaan valittua aihetta perusteellisemmin, jolloin myös toimenpide-ehdotukset työolojen kehittämisestä ovat tarkempia ja konkreettisempia. Esimerkiksi suunnatussa ergonomisessa selvityksessä keskitytään fyysisiin kuormitustekijöihin. Suunnattu selvitys voi kohdentua myös työpaikan kemikaaliriskeihin, psykososiaalisiin kuormitustekijöihin tai muuhun tarkempaa selvitystä vaativaan olosuhteeseen.