Sosiaalisen median työkäyttö, työsuojelunäkökulma -julkaisu on uudistettu

Somen käytöstä on hyvä sopia työpaikalla. Useiden organisaatioiden viestintäohjeistuksessa suhtaudutaan myönteisesti työntekijöiden osallistumiseen julkiseen keskusteluun – myös sosiaalisessa mediassa. Työntekijän on kuitenkin oltava selvillä, milloin hän edustaa organisaatiota ja milloin hän antaa lausuntoja yksityishenkilönä.

Sosiaaliseen mediaan liittyvät kielteiset puolet tulisi nähdä myös työsuojelullisena asiana. Some tekee niin aiheellisesta kuin aiheettomasta kritiikistä entistä julkisempaa ja on siksi psykososiaalinen kuormitustekijä, joka tulee työsuojelussa ottaa huomioon. Työpaikoilla on suositeltavaa olla yhteisesti sovitut periaatteet ja käytännöt siitä, miten somen aiheuttamaan haitalliseen kuormittumiseen tai koettuun epäasialliseen kohteluun puututaan.

Sosiaalinen media on suositeltavaa ottaa huomioon työyhteisön suunnitelmissa, ohjeistuksissa ja koulutuksissa. Työpaikoilla tulisi olla yhteisesti laaditut linjaukset sosiaalisen median käytöstä ja toimintaohjeet sosiaalisessa mediassa tapahtuvaan työpaikkaa tai sen henkilöstä koskevaan loukkaavaan kirjoitteluun.

Esimerkkejä epäasiallisesta käyttäytymisestä somessa

• henkilöön kohdistuva uhkailu, pelottelu, ilkeät, väheksyvät, pilkkaavat, loukkaavat, nöyryyttävät tai vihjailevat kommentit
• työsuorituksen jatkuva ja perusteeton arvostelu, mustamaalaaminen
• perättömien tietojen tai juorujen levittäminen
• aiheeton arvostelu ja väärien syytösten esittäminen, mitätöinti
• aiheettomat kiusaamissyytökset
• sukupuolinen tai rasistinen häirintä
• vainoaminen
• maalittaminen

Työturvallisuuskeskuksen palveluryhmän tuottama digijulkaisu Sosiaalisen median työkäyttö – työsuojelunäkökulma on uudistettu. Se sisältää hyödyllistä tietoa ja käytännön ohjeita sosiaalisen median työkäytön ongelmien ehkäisyyn ja hallintaan ottaen huomioon työnantajan ja työntekijän vastuut ja roolit.

Linkki digijulkaisuun: Sosiaalisen median työkäyttö, työsuojelunäkökulma