Kysely kunta-alan työsuojeluvaltuutetuille ja työsuojelupäälliköille: Mitä pandemiatilanteesta opittiin?
Työterveysyhteistyö on parantunut kriisitilanteen jälkeen. Koronapandemian alkuun verrattuna työpaikkaselvityksiä on päivitetty enemmän (+20 %), työn vaaroja ja haittatekijöiden terveydellistä merkitystä on arvioitu paremmin (+13 %) ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmia on tarkennettu (+20 %). Vastaajista 44 % kokee silti, että työpaikkojen yhteistyö työterveyshuollon kanssa ei ole lisääntynyt.
Psykososiaalisen tuen osalta vain joka kolmas (34 %) arvioi, että tuki henkilöstön psykososiaalisessa kuormituksessa on toteutunut melko hyvin tai hyvin.
– Tuen saamiseen pitkittyneen kuormituksen jälkeen on kiinnitettävä huomiota. Kuormituksen tunnistaminen on tärkeää ja psykososiaalisen tuen kysymyksiä on syytä käsitellä työsuojelun yhteistoiminnassa, kertoo Työturvallisuuskeskuksen johtava asiantuntija Kaija Ojanperä.
Perehdyttämiseen on kiinnitettävä huomiota
Perehdyttämistä on lisätty koronapandemian alkuun verrattuna (+3 %). Kuitenkin arvio perehdytyksen onnistumisesta on pysynyt samana.
– Perehdyttämiseen on syytä kiinnittää jatkuvasti huomiota, kun työtehtävät muuttuvat. Viranomaisten ja muiden tahojen ohjeissa näkyy selkeästi pandemian kulku. Ohjeita lisättiin akuutissa vaiheessa, mutta niiden tarve väheni pandemian jälkeen. Etätyön osalta perehdytykseen on panostettu ja otettu opiksi hyvistä käytännöistä, sanoo Ojanperä.
Viestinnällä on keskeinen rooli työsuojelun yhteistoiminnassa
Viestintää esihenkilöille, henkilöstölle ja asiakkaille on vähennetty pandemian jälkeen. Pandemian aikana viestinnän tarve on ollut suurempaa.
Pandemian aikana poikkeusolojen purkamisesta oli suunnitelma puolella (52 %) vastaajien organisaatioissa. Lähes puolet (45 %) ei osannut sanoa, miten poikkeusolojen aiheuttamiin muutoksiin vastataan tulevaisuudessa.
– Työsuojelun yhteistoiminnassa on syytä käsitellä huolellisesti, miten poikkeusoloihin varaudutaan tulevaisuudessa. Myös esihenkilöiden ohjeistaminen ja tuki on tärkeä kehittämisen teema pandemian jälkeen, kertoo Ojanperä.
Työturvallisuuskeskuksen kuntien ja hyvinvointialueiden toimialaryhmän joulukuussa 2022 toteutettuun koronakyselyyn vastasi 230 henkilöä kunta-alalta. Vastaajista 29 % oli työsuojelupäällikköitä, 70 % työsuojeluvaltuutettuja ja 1 % muita. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää, mitä koronapandemiasta on opittu työsuojelun yhteistoiminnan osalta.
Työturvallisuuskeskuksen kuntien ja hyvinvointialueiden toimialaryhmä on kuntien, hyvinvointialueiden ja kirkon alan työturvallisuuden, työsuojelun, työhyvinvoinnin, työterveyshuollon ja työelämän kehittämiseen osallistuva valtakunnallinen yhteistoimintaelin. Toimialaryhmässä on mukana Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT, Kirkon työmarkkinalaitos, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry, Sosiaali- ja terveysalan neuvottelujärjestö Sote ry ja Julkisen alan unioni sekä asiantuntijajäsenenä Keva.
Lisätietoja
