Materiaalia maatalouden työturvallisuudesta
Sivun sisällysluettelo
- Työvoiman hankkiminen ja työehdot
- Turvallinen ja terveellinen maatila kaikille – mistä aloitan?
- Työterveyshuolto kuuluu kaikille
- Ensin tunnistetaan ja selvitetään vaarat, sitten arvioidaan riskit
- Perehdyttäminen ja työnopastus
- Työntekijöiden kuuleminen ja osallistaminen – yhteistoiminta
- Tapaturmat ja ammattitaudit
- Erityisiä vaaroja ja toimenpiteitä riskin hallintaan
- Koneet ja laitteet, muut työvälineet
- Eläintenhoitotyö on riskialtista
- Henkilönsuojaimet
- Tuki-ja liikuntaelinsairaudet
- Muita tietolähteitä maa-ja puutarhatalouden altisteiden ja kuormitustekijöiden tunnistamiseksi
HUOM! Sivustoja muokataan tällä hetkellä – voit antaa omia ehdotuksia siitä, mitä materiaalia haluat täältä löytää! Ota yhteyttä: paivi.sarmala@ttk.fi
Työvoiman hankkiminen ja työehdot
Maatilojen koon kasvaessa ja osittain myös kausityön luonteesta johtuen maatiloilla tarvitaan enenevässä määrin ulkopuolista työvoimaa. Kun teetät työtä joko omalla palkatulla työntekijällä, hankit vuokratyöntekijöitä, ostat palvelua ulkopuoliselta yritykseltä tai jopa teetät töitä talkoo- tai vapaaehtoistyönä – ota aina selvää mitkä ovat vastuusi ja miten hoidat asiat kuntoon siten, ettei tilallasi kukaan sairastu tai loukkaannu.
- Anna työnteon kaikki keskeiset ehdot tiedoksi työntekijälle, ja laadi kirjallinen työsopimus 7 päivän kuluessa työsuhteen alkamisesta. Ilmoita kirjallisesti myös mahdolliset muutokset työsuhteen aikana.
- Käykää sopimus läpi yhdessä siten, että molemmat ymmärrätte mitä on sovittu. Jos esimerkiksi sovitte, että palkkaus on työehtosopimuksen mukainen, selvittäkää paljonko se on ja mitä kaikkea siihen kuuluu/ei kuulu
- Hanki lakisääteinen vakuutus työntekijöiden työtapaturmien ja ammattitautien varalta. Vapaaehtoinen vapaa-ajan vakuutus voidaan ottaa tähän lisäksi.
- Työnantajan on suunniteltava työajankäyttöä ennakkoon (työvuoroluettelo, työaikasuunnitelma)
- Työnantajan on seurattava tehtyä työaikaa (työajanseuranta)
Turvallinen ja terveellinen maatila kaikille – mistä aloitan?
Työnantajalla on laaja huolehtimisvelvollisuus työntekijän turvallisuudesta ja terveydestä
Tämä työturvallisuuslaissa esitetty vaatimus koskee myös satunnaisesti teetettäviä ja lyhytkestoisia töitä sekä tilanteita, joissa työntekijä palkataan tilapäiseen työsuhteeseen avustamaan maatilan töissä.
’NN oli kokenut rakennusmies. Hän oli työskennellyt maatilojen palveluksessa tehden rakennustöiden ohella myös maatilan muita töitä.
Hän suoritti töitä maatilan isännän ohjeiden mukaisesti ja hänen valvonnassa, mutta käytännössä kuitenkin hyvin itsenäisesti.
Työntekijä putosi suojaamattomasta aukosta betonilattialle. Putoamiskorkeus oli n. 2,3 metriä. Työntekijä kuoli tapahtumapaikalla saamiinsa vammoihin.
Työpaikalla ei ollut järjestelmällisesti arvioitu työkohteeseen liittyviä vaaroja ennen töiden aloittamista. Isäntä kertoi kehottaneensa NN:ää noudattamaan varovaisuutta töissään, sillä mikään kiire työn valmistumisella ei ollut. Mitään konkreettisia työturvallisuutta edistäviä toimenpiteitä ei kuitenkaan tehty.
Työnantajan on aina arvioitava työhön liittyvät vaarat ja niistä työntekijöiden terveydelle ja turvallisuudelle aiheutuvat riskit sekä ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin vaarojen poistamiseksi.
Maatilan omistajasta (maatalousyrittäjästä) tulee siis työnantaja palkatessaan työntekijän maatilan töihin. Tällöin hänen on myös huolehdittava työnantajalle kuuluvista velvoitteista. TOT-raportti 10/07.
Työntekijöille on ohjeistettava turvalliset työmenetelmät ja valvottava niiden noudattamista, mutta pelkästään töiden ohjeistaminen ei riitä, vaan työnantajan on myös valvottava, että ohjeita myös käytännössä noudatetaan.
Havaittuihin epäkohtiin pitää puuttua välittömästi.TOT 10/07.
Maatilat ovat yleensä yhteisiä työpaikkoja eli tiloilla työskentelee tilan omien työntekijöiden lisäksi ulkopuolisen työnantajan työntekijöitä kuten lomittajia, sähkömiehiä, huoltomiehiä, maitoauton kuljettajia, eläinlääkäreitä, seminologeja, opiskelijoita, vuokratyöntekijöitä, rakennusmiehiä jne.
Maatilan omistajan/haltijan tulee asettaa ja opastaa yhteiset pelisäännöt, joita noudattamalla kaikki voivat tehdä työnsä turvallisesti. Jokaisen tulee tietää, mille vaaroille työpaikalla voi altistua ja miten riskeiltä vältytään – olivat ne sitten tilan omia vaaroja tai ulkopuolisten töistä aiheutuvia vaaroja.
Ylintä päätäntävaltaa käyttävä työnantaja, eli maatilan ylintä johtoa kutsutaan pääasiallista määräysvaltaa käyttäväksi työnantajaksi.
Hänen tehtävänään on siis olla tietoinen kaikista niistä vaaroista, joita ulkopuolisten työt voivat aiheuttaa muille tilalla työskenteleville – ja päinvastoin. Hän koordinoi, sovittaa työt yhteen, huolehtii viestinnästä sekä yleisistä pelisäännöistä ja valvoo ylimpänä, että kaikki myös toimivat yhteisten pelisääntöjen mukaan.
Työnantajan on suunniteltava työt siten, ettei niiden suorittamisesta aiheudu vaaraa työntekijöille eikä ulkopuolisille.
Riskien arvioinnissa on aina otettava huomioon myös työntekijän kyvyt, osaaminen ja asenne – jotkut tarvitsevat enemmän ohjausta, motivointia ja valvontaa kuin toiset.
Ensimmäisten 2–12 työkuukauden aikana tapaturmariski on suurimmillaan, mutta on muistettava, että työssään kokeneet yli 50 v. ovat yhtälaiseen riskiryhmässä.
Oheisessa videossa on tärkeitä keskeisiä asioita huomioitavaksi niin työnantajalle kuin työntekijällekin. Tekstitys eri kielillä – myös suomeksi.
Työsuojelutoiminnan käynnistämisen ja seurannan helpottamiseksi Työturvallisuuskeskus on laatinut mallipohjan, jonka avulla voi suunnitella ja rakentaa työsuojelutyön perusteet kuntoon. Tämän täyttämiseen voi pyytää myös maksutonta puhelinneuvontaa joko maatalouden vastuuasiantuntijalta tai varaamalla ajan digituestamme.
-
Miten laitan työturvallisuuden perusasiat kuntoon?
Tavoitteena on, että työpaikka parantaa turvallisuuttaan oma-aloitteisesti ja ennakoivasti. Hyödynnä graafisen alan työturvallisuussivustolta polku työturvallisuuden rakentamiseen.
Työsuojeluviranomainen valvoo lainsäädännön noudattamista käytännössä työsuojelutarkastuksin.
Halmeri-lomake on työsuojeluviranoimaisen käyttämä kysely, jolla selvitetään työturvallisuuden johtamisen tilaa ennen käyntiä. Kokeile miten vastaisit ja löydä kehittämiskohteita!
Työsuojeluviranomaisen tekemistä valvontakäynneistä on koottu tilastoja Työelämätieto-palveluun. Voit käydä katsomassa millaisia asioita on tarkastettu mm. maatalouden toimialalla. Miltä asiat näyttävät omalla tilallasi?
Työterveyshuolto kuuluu kaikille
Työterveyshuollon ennaltaehkäisevät toimet työssä ja työolosuhteissa parhaimmillaan mahdollistavat työvoiman säilymisen terveenä ja työkykyisenä läpi työuran.
Työterveyshuolto toimii asiantuntijana työuran eri vaiheissa ja elämäntilanteissa, joissa voidaan tarvita työn muokkausta, toimintaohjeita ja neuvontaa joskus haasteellisiinkin yksilö – tai työyhteisöongelmiin.
Lakisääteiseen työterveyshuoltoon kuuluu ne palvelut, joilla pyritään ennaltaehkäisemään työntekijän työperäinen sairastuminen, tapaturmat ja liikakuormitus (esim. melulle altistuvien kuulon seuranta määräaikaistarkastuksin tai ohjaus ja neuvonta ergonomisiin työtapoihin). Lisäpalveluna voi toki hankkia yleislääkäritasoisen sairaanhoidonkin.
Ammattiastma ja -nuha
Ammattiastma voi olla herkistymisen aiheuttama, jolloin syynä ovat usein kasvi- ja eläinperäiset allergeenit (kasvinosat, siitepölyt, vilja-ja jauhopölyt, varastopölypunkit, eläimen hilse ja eritteet, rehut, homeet, kuivikkeet, puupöly, biologiset torjunta-eliöt jne) tai tietyt kemikaalit. Herkistymisen aiheuttama astma voi kehittyä pienissäkin pitoisuuksissa.
Ammattiastma voi myös olla ärsytyksen aiheuttama, jolloin on altistuttu joko kerta-altistuksena tai toistuvasti liian suurille pitoisuuksille happoja, emäksiä tai voimakkaasti hapettavia aineita. Ärsytysastman voi saada altistumalla lantakaasuille tai pesu-ja desinfiointiaineille esim. painepesurin käytön yhteydessä.
Ammattiastmaa voi aiheuttaa myös kosteusvauriomikrobit.
Astma aiheuttaa pysyviä vaikeita hengitystieoireita ja alentaa työkykyä. Sairauspoissaolot ja riski työkyvyttömyyseläköitymiselle kasvaa.
Allerginen kosketusihottuma ja ärsytysihottuma
Maa-ja puutarhatöissä käsien ja käsivarsien altistuminen toistuvalle likaantumiselle ja kastumiselle, erilaisille pesu- ja desinfiointiaineille, öljyille, liuottimille, kasvinsuojeluaineille ja muille kemikaaleille sekä suojakäsineiden materiaaleille (esim. luonnonkumi) voi aiheuttaa erilaisia pysyviä iho-ongelmia.
Lisähaittaa aiheuttaa käsien -varsinkin likaisena ja valmiiksi ärtyneenä – ’hautominen’ suojakäsineissä sekä vääränlaiset käsinevalinnat.
Allerginen alveoliitti (homepölykeuhko) ja ODTS (orgaanisten pölyjen aiheuttama toksinen oireyhtymä)
Esim. homeisten heinien ja olkien pölyn hengittäminen voi aiheuttaa äkillistä kuumeilua ja hengenahdistusta n. 4-8 tuntia altistumisesta. Voi kehittyä myös vähitellen.
Tyypilliset alat ja työpaikat, joissa allergiseen alveoliittiin voi sairastua ovat maatalous, lintujen kasvatus (erityisesti kalkkunatilat), kasvihuoneet ja sienikasvattamot.
Muita altistavia työvaiheita/paikkoja ovat mm. hakkeiden käsittely, kosteusvauriorakennusten purkutyöt, metallintyöstö ja viljavarastot.
Tartuntatauteja, joiden aiheuttajat voivat siirtyä eläimistä ihmisiin ja päinvastoin kutsutaan zoonooseiksi. Zoonooseja on mm. lintuinfluenssa, myyräkuume, salmonella, jänisrutto, borrelioosi, puutiaisaivokuume, kampylobakteeri, kryptosporidioosi, MRSA. Välillinen tartunta voi tapahtua esimerkiksi elintarvikkeiden, veden tai hyönteisten välityksellä.
Lypsäjän kyhmyksi sanotaan ihovauriota, jonka saa naudan vetimissä olevasta ihotulehduksesta. Tauti voi tarttua ihmiseen, jos sairasta eläintä tutkitaan ilman suojakäsineitä.
Kryptosporidioosi on ripulitauti, jota on löydetty mm. pikkuvasikoilta ja satunnaisesti karitsoilta.
Jänisrutto voi tarttua mm. infektoituneita eläimiä käsiteltäessä, hyönteisenpiston tai kirppujen välityksellä sekä hengitysteiden kautta. Myyräkuume voi tarttua hengittäessä myyrän eritteiden saastuttamia pölyjä esim. siivotessa ulkovarastoja. Jos työntekijällä mahdollisuus altistua, tulee tarjota ja opastaa käyttämään FFP3-tasoista suodattavaa hengityssuojainta.
Ensin tunnistetaan ja selvitetään vaarat, sitten arvioidaan riskit
Riskien arvioinnin tavoitteena on kartoittaa järjestelmällisesti työpaikan työterveys- ja työturvallisuusvaarat.
Maatiloilla tyypillisiä vaaroja on mm. liukastumiset ja kompastumiset, raskas fyysinen työ, hankalat ja toistuvat työasennot, koneiden häiriö-ja huoltotilanteet, eläinten käsittely, korkealla tehtävät työt, erilaiset kaasut, pölyt ja kemikaalit.
Riskiarvioinnin perusteella laaditaan tarkempi suunnitelma mitä tulee tehdä, kuka tekee ja millä aikatululla, että tilalla työskentely olisi kaikille turvallista. Siksi se on yksi tärkeimpiä työnantajan lakisääteisiä tehtäviä.
Riskiarviointia käytetään siis työpaikan turvallisuuden yhtenä kehittämistyökaluna, jonka avulla prioirisoidaan resurssit.
Tapaturmien taustalla on yleensä puutteet perehdytyksessä – perehdytyksen puutteet johtuvat usein puutteellisesta vaarojen tunnistamisesta
Säännöllisen ja systemaattisen riskiarvioinnin lisäksi riskit tulee arvioida aina työn vaaroista riippuen aina ennen ohjeistamattomaan työhön ryhtymistä.
Minimissään pysähdytään miettimään hetkeksi mitä vaaraa työstä voi olla ja miten mahdolliset riskit hallitaan. Jos työ voidaan todeta turvalliseksi, työ voi jatkua. Jos tarvitaan tarkempaa selvitystä, työtä ei jatketa ennen kuin riskit hallitaan hyväksyttävällä tavalla.
Mm. Rakennusaloilla käytössä oleva työn turvallisuussuunnitelma (TTS) on hyvä apuväline myös maatalousaloilla esim. ohjeistamattomaan työhön. Listaa tehtävät vaiheittain ja arvioi riskit yhdessä työntekijöiden kanssa. Lomakkeen löydät täältä:
Perehdyttäminen ja työnopastus
Perehdyttämisellä tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä, joiden avulla uusi työntekijä oppii tuntemaan työpaikkansa, sen tavat, ihmiset ja työhönsä liittyvät odotukset.
Työnopastukseen kuuluvat kaikki ne asiat, jotka liittyvät itse työn tekemiseen. Näitä ovat esimerkiksi työkokonaisuus sekä se, mistä osista ja vaiheista työ koostuu sekä mitä tietoa ja osaamista työ edellyttää. Järjestelmällisen perehdyttämisen ja työnopastuksen piiriin kuuluvat kaikki henkilöstöryhmät ja myös vuokratyöntekijät, kesätyöntekijät sekä muut kausityöntekijät.
Työntekijöiden kuuleminen ja osallistaminen – yhteistoiminta
Työsuojelua eli työpaikan kehittämistä tulee tehdä yhdessä työntekijöiden kanssa. Yksittäistä työntekijää koskevat asiat on hoidettava ensisijaisesti työnantajan ja työntekijän kesken.
Työntekijöille tulee antaa mahdollisuus tutustua ja vaikuttaa työpaikalla tehtäviin suunnitelmiin, muutoksiin, tarkastuksiin, mittauksiin ja selvityksiin, joilla on vaikutusta heidän työturvallisuuteensa.
Osalistaminen hoituu työpaikan koosta riippuen joko heidän valitsemansa edustajan (työsuojeluasiamies tai -valtuutettu) kautta tai yhdessä kaikkien kanssa. Esimerkkejä, joissa yhteistoimintaa tulee järjestää:
- työnantaja muuttaa avomaaviljelyn tunneliviljelyyn (tuotannon muutokset)
- työpaikan työterveyshuoltosopimuksen sisältöä tai toimittajaa muutetaan
- työpaikan vaarojen arviointi ja työhygieeniset mittaukset (esim. melu, tärinä, pölyt)
- työpaikan tapaturmien ja ammattitautien tutkinta, sairaspoissaolojen seuranta (yksityisyyden suojaa loukkaamatta)
- tulossa oleva työsuojelutarkastus
- työpaikalle laaditaan uudet kaikkia koskevat pelisäännöt
Tapaturmat ja ammattitaudit
Työpaikalla tulee olla selkeä käytäntö tapaturmien, työperäisten oireilujen ja vaaratilanteiden ilmoittamisesta sekä sattuneiden tapausten tutkinnasta.
Uhrille on saatava nopeasti apua ja mahdolliset lisäonnettomuudet estettävä.
Työtapaturman sattuessa on työnantajan tehtävä ilmoitus vakuutusyhtiöön, mikäli on odotettavissa, että vakuutusyhtiö joutuu suorittamaan korvauksia.
Työnantajan on myös toimitettava vakuutustodistus tapaturman uhria hoitavaan laitokseen.
Kuolemaan johtavissa tai vaikean vamman aiheuttavissa työtapaturmissa on työnantajan tehtävä ilmoitus työsuojeluviranomaisille, poliisille ja vakuutusyhtiölle.
Työperäiset oireilut kannattaa heti ottaa puheeksi. Työntekijöitä tulee rohkaista ja myöskin osoittaa, että oireilut ja huolet otetaan vakavasti.
Erityisiä vaaroja ja toimenpiteitä riskin hallintaan
Erityistä vaaraa aiheuttavia töitä on mm. tulityöt, henkilöiden ja taakkojen nostotyöt, korkealla tehtävät työt, säiliötyöt (suljetut tilat), kaivuutyöt ja kaivannot, työskentely jännitteisten osien läheisyydessä sekä koneliikenne. Tässä muutamia hyviä tietolähteitä.
Maatiloilla siirrellään runsaasti erilaisia taakkoja, suursäkkejä ja -paaleja. Ohjeista työntekijöistä pysymään poissa taakan alta ja välittömästä läheisyydestä. Huomio mahdollinen heilahdus ja osumisen seuraukset joko ihmiselle tai materiaalille.
Mm. henkilönostoihin, trukin (mm. kurottajan) kuljettamiseen ja vaaditaan 18 v ikä ja työnantajan kirjallinen lupa.
Trukin määritelmä on aika väljästi kuvattu, joten kannattaa selvittää tarkemmin, jos arveluttaa. Periaatteessa kaikki pyörillä liikkuvat työkoneet ja laitteet, jotka on tarkoitettu tavaran siirtoon. Huomaa, että kirjallisen luvan antamisesta ’turhaan’ ei rangaista, mutta jos jätät jostain antamatta – siitä kyllä.
Kirjallinen lupa on kirjallinen todiste siitä, että olet vakuuttunut työntekijän taidoista mm. siirtää ja nostaa materiaalia. Ilman perustetta sitä ei tule antaa.
Henkilöiden nostaminen on sallittua vain siihen tarkoitukseen valmistetulla nostolaitteella, jollei muualla toisin säädetä. Jos käytät erillistä nostokoria, sinun tulee varmistua niiden yhteensopivuudesta.
Ennen henkilönostimen käyttöä varmistetaan, että tarkastuskilvessä on merkintä suoritetusta vuositarkastuksesta, hätäpysäytys, varalasku ja tuet toimivat, hallintalaitteet ja työtason vakainlaitteisto on kunnossa, työtason portti sulkeutuu eikä esiinny öljyvuotoja.
Henkilönostin ei saa osua mihinkään, sen varoalue merkitään selvästi ja varmistetaan ulkona maaperän kantavuus sekä sääolosuhteet.
Nivelpuomi- ja teleskooppinostimen nostokorissa tulee käyttää turvavaljaita.
Työnantajan kirjallinen lupa vaaditaan myös, jos työpaikalla tarvitsee käyttää asennustyöhön tarkoitettua nosturia. Taakan kiinnittäjällä pitää olla työnantajan kirjallinen lupa.
Maatiloilla on erilaisia suljettuja tiloja kuten säiliöitä, siiloja, tankkeja, kaivoja ja kaivantoja. Ylipäätään kaikki sellaiset tilat, joihin pääsy tai sieltä poistuminen on jollain tavalla rajoitettua (esim. rakennusten ryömintätilat).
Suljetun tilan vaarat:
- Säiliöissä ja muissa tiloissa, joissa voi olla tai muodostua happea syrjäyttäviä kaasuja ihminen menettää tajuntansa nopeasti. Hän ei kykene poistumaan tai pelastamaan itseään.
- Hengitysilma on myrkyllistä tai terveydelle haitallista.
- Suljetussa tilassa on tajuntansa menettänyt henkilö, jonka pelastaja joutuu myös vaaraan.
- Suljetun tilan laitteisto käynnistyy.
- Ihminen putoaa tai hautautuu säilytettävään aineeseen.
- Tulipalo syttyy esimerkiksi hitsaus- tai hiomalaitteen kipinästä.
- Suljetun tilan sisälämpötila nousee.
Muista siis:
- Tunnista tilallasi työt ja kohteet joissa voidaan joutua työskentelemään suoljetuissa tiloissa. Tee riskiarviointi. Kysy neuvoa.
- Varmista aina hapen riittävyys ja hengitysilman puhtaus. Älä arvaa – mittaa. Työterveyslaitos ja alan muut toimittajat auttavat.
- Älä koskaan työskentele yksin suljetuissa tiloissa.
- Laadi suunnitelma, miten toimitaan, jos jokin näyttää menevän pieleen. Hapen puutteessa ei soiteta apua, kiivetä tikkaita tai ryömitä omin avuin pois.
- Ellet tiedä ja ole varma. Pysähdy. Siirrä homma toiseen kertaan ja hanki lisätiteoa.
Suunnittele reitit siten ettei jalankulkija kulje koneiden reiteillä. Varmista näkyvyys ja opasta toimintatavat koneiden läheisyydessä.
Vakuutusyhtiöltä löytyy tulityöohjeistuksia – kysy!
Huolehdi sähköturvallisuudesta. Maatilan olosuhteet tuovat omat haasteensa sähkölaitteiden kestävydelle.
Koneet ja laitteet, muut työvälineet
- Varmista, että työntekijöillä on riittävät tiedot, taidot ja ominaisuudet työvälineen turvallista käyttöä varten.
- Tutustu huolella käyttöohjeisiin ja täydennä niitä tarvittaessa.
- Vain turvallisia ja määräysten mukaisia työvälineitä saa luovuttaa työntekijöiden käyttöön. Tee riskiarviointi ennen käyttöä ja aina muutosten jälkeen.
- Ohjeista myös mitä EI saa tehdä (esim. suojusten poisto tai turvalukitusten ohitus) ja mitä ohjeiden vastaisesta toiminnasta seuraa.
- Tärkeää on opastaa myös toimimaan häiriö- ja poikkeustilanteissa.
- Koneiden ja laitteiden käyttöohjeista löytyy tietoa huoltojen ja määräaikaistarkastusten tarpeesta. Huolehdi, että ne tulevat tehtyä asianmukaisesti ja pätevän henkilön toimesta
Yksi esimerkki turvalaitteen poistamisesta on kulmahiomakoneen kahvan poistaminen, ohituksia puolestaan saatetaan tehdä erilaisiin koneisiin estääkseen koneen sammuminen istuimelta noustessa. Molemmat lainvastaisia toimia.
Esimerkki mitä turvalaitteen ohittamisesta voi seurata:
Lisätietoa koneiden turvallisuudesta:
Opastuksessa on erityisesti kiinnitettävä huomiota huolto- ja korjaustöiden turvallisuuteen sekä toimintaan häiriötilanteissa. Jos konetta joudutaan huoltotoimenpiteen aikana käyttämään niin, että turvalaitteet on kytketty pois, on tällaista tilannetta varten oltava käyttötapa, joka edellytää esim. erillisen avaimen käyttöä.
Erilaiset häiriö -ja/tai huoltotilanteet ovat erityisen riskialttiita. Konee tahaton käynnistyminen tulee estää luotettavalla tavalla henkilökohtaisin lukoin. Kyltti tai sanominen ei riitä!
Lisätietoa työvälineiden turvallisuudesta:
Varmista kulkuteiden ja työtasojen turvallisuus
Suurin osa tapaturmista sattuu työntekijän liikkuessa. Hyvät, pitävät kengät on tärkeät, mutta jos kulkutiet ovat turvattomat, ne eivät pelasta. Korvaa siirrettävät työpukit ja -tasot kiinteillä, jos niitä tarvitaan jossain kohteessa jatkuvasti.
Eläintenhoitotyö on riskialtista
Henkilönsuojaimet
Henkilösuojaimia ovat hengityksen-, kasvojen-, kuulon-, silmien- ja päänsuojaimet, turva-, suoja- ja työjalkineet, putoamissuojaimet, suojakäsineet ja suojavaatteet.
Suojainten käytön opastuksella huolehditaan siitä, että suojaimet puetaan oikein, niitä käytetään koko ajan, kun työskennellään epäpuhtauksia sisältävässä työympäristössä ja käyttäjät huolehtivat suojainten asianmukaisesta huollosta ja kunnossapidosta.
Tuki-ja liikuntaelinsairaudet
Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat yksi suurimpia sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden aiheuttajista mielenterveyssyiden rinnalla.
Työnantajana vastaat työmärään ja kuormittavuuden hallinnasta. Tekemäsi päätökset mm. koneellistamisen asteesta, siitä millaisia työ- ja apuvälineitä on käytössä ja miten tärkeänä itse pidät ergonomisia työtapoja ja riittävää palautumista vaikuttavat siis oleellisesti kuormittavuuteen ja työkyvyn säilymiseen.
Työn tulisi kuormittaa sopivasti henkilön terveys ja toimintakyky huomioiden. Työterveyshuolto toimii asiantuntijana ja auttaa arvioimaan fyysisen kuormituksen riskejä, ja edistää osaltaan työntekijöiden työkykyä ja työssä jaksamista. Myös vakuutusyhtiöstä voit pyytää neuvontaa.
Suunnittele työmenetelmät, -tavat ja -välineet, työnkierrot, apuvälineiden käyttö ja riittävät tauotukset ennakkoon.
- Mieti mitä tehdään, ketkä tekevät, missä puitteissa, millä välineillä ja miten.
- Huomioi suunnittelussa ja kuormituksen arvioinnissa myös oheistoiminnot, kuten varastointi, siivous, huolto ja kunnossapito.
- Kiinnitä huomiota työpisteiden mitoitukseen, kalusteisiin, kulkuväyliin ja huollettavuuteen sekä mm. kuljetustarpeisiin ja -etäisyyksiin.
- Huomio myös mm. oikeanlaisen valaistuksen ja haitallisen melun estäminen sekä lämpöolot.
- Työpiste voi olla joko kiinteä, yksittäisen käyttäjän mittojen mukaan mitoitettu tai säädettävä.
- Huolehdi, että tarvittavat työ- ja apuvälineet (mm. lapiot, harjat, lavat, kärryt, työtasot) ovat muotoilultaan ergonomiset, niitä on riittävästi saatavilla ja ne ovat kunnossa.
Lisäksi tulee huomioida työn tauottaminen ja elpymisliikunta sekä mahdolliset tukikäytännöt omaehtoiseen kunnon hoitamiseen
Ota käyttöön ergonomiavinkkejä maa-ja puutarhatalouteen tästä podcastista:
Muita tietolähteitä maa-ja puutarhatalouden altisteiden ja kuormitustekijöiden tunnistamiseksi
Kemiallisia altisteita maatiloilla on erilaiset pölyt (mm. vilja- ja jauhopölyt, heinäpöly, puupöly, eläinepiteeli ja homepöly, metalli- ja muut hiontapölyt sekä betonista irtoava kvartsipöly), pesu- ja desinfiointiaineet, säilörehun säilöntäaineet, kasvinsuojeluaineet, hitsauskaasut sekä öljyt ja polttoaineet. Lisäksi voidaan altistua polttomoottorikäyttöisten koneiden pakokaasuille, eläintiloilla lantakaasuille ja erilaisille tukahduttaville kaasuille mm. rehusiiloissa.
Kemikaaliturvallisuus työpaikalla perustuu siihen, että tiedetään mitä kemikaaleja on käytössä ja millaisia altisteita muodostuu tai irtoaa käytettävistä materiaaleista (tai eläimistä). Sitten pitäisi vielä tuntea niiden ominaisuudet käyttöön liittyvät vaarat.
Altisteet voivat olla myös kaasuja, höyryjä tai kiinteitä hiukkasia tai näiden seoksia, kuten hitsaushuuruja, pakokaasuja, pölyjä ja käryjä (ammoniakkia, rikkivetyä, häkää, hiilidioksidia ja dieselpakokaasuja).
Työpaikalla esiintyviä fysikaalisia tekijöitä ovat melu, tärinä ja lämpöolot sekä säteilyt ja sähkömagneettiset kentät. Terveysvaarojen ennaltaehkäisyssä ensisijaista on vähentää riskiä työympäristöön ja laitteisiin kohdistuvilla teknisillä toimenpiteillä ja viimeisimpänä keinona on henkilönsuojainten käyttö.
Työn psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan työtehtävän, työn mitoituksen ja suunnittelun, työjärjestelyjen, johtamisen, työyhteisön ja vuorovaikutuksen sekä työympäristön ja organisaation ominaisuuksia tai piirteitä, jotka vaikuttavat ihmiseen. Kuormitustekijöitä ilmenee kaikilla työpaikoilla toimialasta ja työpaikan koosta riippumatta.
Työsuojelu on työnantajan ja työntekijöiden välistä yhteistoimintaa, jolla huolehditaan siitä, että työpaikalla on turvallista ja terveellistä tehdä työtä.